Uploud Audion Kotiteatteriopas / 1. osa / Oman kotiteatterin suunnittelu ja rakentaminen / Tuukan 8 vinkkiä


“Uploud Audion kotiteatterioppaan ensimmäisestä osasta löydät kahdeksan vinkkiä parempaan kuvaan ja ääneen. Siis asioita, jotka tulisi tiedostaa jokaisessa kotiteatteriprojektissa. Tekstistä voit myös bongata matalan kynnyksen vinkkejä oman olohuoneen leffaolosuhteiden parantamiseen.” — Tuukka Kingelin, pääsuunnittelija, Uploud Audio 


1. Symmetria laittaa äänen ruotuun

Ensimmäinen tärkeä pointti on symmetria. Vasemman ja oikeanpuoleisten kaiuttimien olisi hyvä sijaita yhtä etäällä toisistaan ja mieluiten myös samalla korkeudella.  Äänien oikea paikantuminen on kiinni sekä kaiuttimien etäisyyksien tuomista viiveistä että äänen tasosta, joka laskee etäisyyden kasvaessa.  Telkkaria katseltaessa symmetrian kanssa ei ole niin tarkkaa, kuten huoneen pimennykselläkään, mutta jos haluat nauttia leffoista, uusista tv-sarjoista ja peleistä täysillä olisi istuimet hyvä pystyä siirtämään ainakin tilapäisesti ns. paraatipaikalle, keskilinjalle. Surroundkaiuttimien suhteen symmetria ei ole niin nöpönuukaa, sillä niistä toistuvat äänet eivät ole suoraan yhteydessä kuvaruudun tapahtumiin, mikä sallii suurpiirteisemmän sijoittelun. 

Uploud Audio UA1 interiors - Home in Finland

Harjoite 1: “Etsi tilasta luonteva paikka valkokankaalle.”

2. Löydä otollisempi kuuntelupaikka – saat ilmaisen parannuksen soundiin

Yksi keskeisimmistä soundiin vaikuttavista tekijöistä on kuuntelupaikka. Huoneen vaikutusta sointibalanssiin voi helposti tutkia liikkumalla tilassa ja kuulostelemalla miten kaiuttimien soundi muuttuu eri paikoissa. Aivan seinän vieressä huomaat, että bassotaajuudet korostuvat merkittävästi. Nurkkaan menemällä rajapintojen vaikutus käy vieläkin selvemmäksi: bassot suorastaan jyräävät. Nurkkajyrinän vastakohtia ovat niinsanotut nollakohdat, joissa eri vaiheissa olevat ääniaallot kumoavat toisiaan. Niitä kuulee erityisesti huoneen keskivaiheilla, jossa jotkut bassonuotit tuntuvat katoavan täysin.

Basson voimakkuuden lisäksi seinän läheisyys vaikuttaa äänikuvan selkeyteen: mitä lähempänä korvat ovat takaseinää, sitä voimakkaampi ja samanaikaisempi kaiku kimpoaa takaa. Tämä vaikeuttaa äänien tulosuunnan aistimista ja sotkee musiikkiesityksen tai elokuvan äänimaiseman jäsentymistä. Jos vain mahdollista, kannattaa kotiteatterihuoneen istuimet ottaa reilusti irti seinästä.

Uploud Audio UA1:t saa kätevästi suuntaamaan alaspäin sivuseinillä, joten viiden kaiuttimen kotiteatterin rakentaminen onnistuu, vaikka sohva olisikin aivan kiinni takaseinässä. Jos halutaan käyttää myös takasurround-kaiuttimia (6. ja 7. kaiutinkanava), tulisi kuuntelupaikan olla irti takaseinästä, jotta näiden kaiuttimien tuottama ääni todella paikantuu kuuntelijan taakse.

 

3. Pimeys luo kontrastia

Huone olisi hyvä saada melko pimeäksi kun katsellaan elokuvia. Tällöin kontrastit ja elokuvan tunnelma välittyvät paremmin. Erityisesti videotykillä tämä on tärkeää, koska kuvan tummin saavutettavissa oleva sävy on juuri niin tumma kuin on pimentoon jäävä pikseli. Huoneen väritys vaikuttaa saavutettavaan mustan tasoon, tummassa huoneessa päästään täydellisempään mustaan, vaaleassa hajavalo siroaa enemmän ja haalistaa kuvaa.

Pimennysverhot ja sälekaihtimet ovat siis ystäviäsi, jos kellariteatteriin ei ole mahdollisuutta. Pimennysverhojen käyttö ei kuitenkaan automaattisesti tee tilasta synkkää ja machoa miesluolaa. Pimennysverhon ei tarvitse olla mustaa, kunhan se on riittävän hyvin auringonvaloa blokkaavaa. Pimennysverhon edessä voit käyttää myös toisia verhoja, jos sinulla menee katossa kahdet verhokiskot. Paksuissa pimennysverhoissa saat myös samalla rahalla parannusta huoneakustiikkaan, mistä lisää tuonempana.

Kuvan kontrastia voi parantaa myös varsin yksinkertaisella tempulla, nimittäin käyttämällä kuvan ympärillä mahdollisimman mustaa ja valoa imevää kangaskehystä. Vähän häävimpien valkokankaiden reunat ovat mustat siitä syystä, että ne huijaavat katsojan silmää rinnastamalla kuvan kirkkaimmat kohdat reunuksien erittäin synkkään mustaan. Kuva puhukoon puolestaan. (<– Propsit Audiovideo.fi:n Samulle.)

 

4. Akustointi lisää viihtyjän virnettä

Neljäs prinsiippi on akustointi. Se ei vaadi ihmeitä, mutta sillä varmistetaan, että hyvästä laitteistosta saadaan kaikki irti. Akustiikka paranee ääntä imevillä ja heijastuksia hajottavilla materiaaleilla. Matot, kirjahyllyt, verhot, verhoillut kalusteet ja akustiikkalevyt parantavat kaikki osaltaan huoneakustiikkaa. Akustoinnilla pyritään lyhentämään huoneen jälkikaikumista ja hifitouhuissa usein myös hillitsemään aikaisia heijastuksia. Kaikuminen häiritsee kaiuttimista tulevan äänen kuulemista: suurissa kovapintaisissa tiloissa voi suoran äänen lisäksi soida yli toista sekuntia “vanhaa” ääntä, joka puurouttaa soundia.

Leffahuoneessa ainakin kattoon olisi hyvä sijoittaa akustiikkalevyjä ja tämä onkin usein se kaikkein vähiten sisustuksellisesti arveluttava sijoituspaikka. Ääntä imevän akustiikkalevyn teho kasvaa ja vaimennuksen toiminta-alue laajenee merkittävästi, kun levyn taakse jätetään ilmarako esimerkiksi koolauksilla tai lasketulla katolla. Tämä tarkoittaa sitä, että paneeli pystyy vaimentamaan entistä pidempiä ääniaaltoja eli matalampia ääniä.

Vaimentava levy on kuitenkin vain yksi tapa akustoida. Akustiikka paranee myös kaikuja “hajottavilla” diffuusoreilla, joilla terävä hakkaava tärykaiku ja äänikuvaa sotkevat aikaiset heijastukset saadaan taltutettua tekemättä huoneesta akustisesti kuollutta. Puumateriaaleista tehdään tietyllä taajuuskaistalla vaimentavia resonaattorilevyjä, joissa nimensä mukaisesti pienet ilmataskut muodostavat ääniä vaimentavan resonanssin. Niillä voidaan vähentää esimerkiksi puheäänen kimpoilua tukahduttamatta korkeita ääniä.

Akustiikkaverhoilla puolestaan saadaan yllättävän tehokasta vaimennusta kohtuullisen laajalla taajuuskaistalla ja bonarina niiden taakse saadaan kätevästi piiloon esimerkiksi subbari(t) ja piuhat. Suurempia bassoresonaattoreita käytetään taltuttamaan huoneessa soivia moodeja eli tiettyjä korostuneita alataajuuksia, sillä ääntä imeviä materiaaleja käytettäessä bassojen vaimennus on hyvin epäkäytännöllistä. Pitkä aallonpituus vaatii paalitolkulla raksavillaa vaimentuakseen, mikä alkaa jo syödä tuntuvasti huoneen lattiapinta-alaa.  Studioympäristöissä käytetään myös monenkirjavia huoneen nurkkiin sijoitettavia bassoansoja, mutta olohuonekäyttöön ne ovat useimmiten liian karun näköisiä ja hankalasti piilotettavan kokoisia.

akustiikkamatskut

Kannattaa muistaa, että akustointi on eri asia kuin äänieristys. Huolellisesti akustoitu tila voi vuotaa ääntä käytännössä lähes yhtä paljon kuin akustoimaton: vaikka kattosi olisi täynnä akustiikkalevyjä voi naapurisi silti esittää vastalauseita yöllisistä elokuvamaratoneistasi. Kuten kaikki kerrostaloissa asuneet tietävät, erityisesti bassot tykkäävät mennä rakenteista läpi. Kevyt akustointi onnistuu onnistuu maalaisjärjellä tavalliselta kodinsisustajaltakin, mutta äänieristyksen suunnittelu vaatii käytännössä aina ammattilaisen asiantuntemusta. Jos tarvitset tilaasi akustoinnin lisäksi myös äänieristyksen, voimme ohjata sinut alan asiantuntijan pakeille.

waterfall_graph

Akustoinnissa, kuten monessa muussakin asiassa, liika on aina liikaa. Varsinkin jos olet rakentamassa erillistä viihdehuonetta, kannattaa panostaa myös akustoinnin laatuun, ei pelkkään määrään. Huonosti akustoitu tila voi esimerkiksi imaista kaikki korkeat äänet pois, mutta jättää keskialueen ja bassot kaikumaan. Tällainen tila kuulostaa tunkkaiselta eivätkä bassoalueen ongelmat korkeita ääniä akustoimalla mihinkään katoa. Myöskään täysin akustisesti kuollut huone ei ole missän nimessä tavoiteltava asiaintila, vaan paitsi kallis tehdä, myös erittäin epäviihtyisä. Hyvässä akustiikassa kaikki taajuudet saadaan vaimenemaan melkolailla samassa ajassa, jolloin soundibalanssi ei vääristy. Akustoimalla aikaansaatu tasaisen lyhyt jälkikaiunta saattaa tuoda musiikista esille aivan uusia puolia: siinä missä aiemmin kuului vain epämääräistä murinaa onkin nyt selkeästi erottuva bassokuvio. Kotiteatterihuoneessa puoli sekuntia on hyvä tavoitearvo jälkikaiunnalle.

 

5. Bassomurinat kuntoon

Subwooferin tehtävä on toistaa muiden kaiuttimien puolesta niiden bassotaajuudet. Näin kaiuttimet voivat olla pienempiä ja niitä voidaan soittaa kovempaa, kun bassotaajuudet eivät ole niitä kuormittamassa. Kuitenkin Uploud Audio UA1 pääsee alarekisterissä jopa 45 hertsiin asti. Musiikin, elokuvien ja pelien kanssa tämä riittää erinomaisesti ja jo pari hyviä kaiuttimia nostaa elämykset seuraavalle tasolle.

Jos haluat kokea 20 hertsistä alkavien räjähdysten ja jytinöiden virtaavan lävitsesi, on syytä harkita subbaria. Bassotaajuudet voivat olla pienemmille kaiuttimille hankalia, sillä niiden toistaminen riittävän lujaa vaatii bassoelementin suurta edestakaista liikettä. Kun alimmat bassotaajuudet ulkoistetaan subwooferille, parantaa se myös UA1:sten äänenlaatua entisestään vähentäessä bassoelementin liikettä.

Koska ihmisen korva ei pysty kovin helposti päättelemään bassoäänien tulosuuntaa, pystytään subwoofer sijoittamaan tilaan melko vapaasti. Nurkkaan sijoittamista kannattaa kuitenkin välttää, jos käytettävissä ei ole sähköistä huonekorjausta (tietoa aiheesta luvussa 7) sillä nurkkasijoitus aiheuttaa helpoiten epätasaisen ja jyräävän bassotoiston. Subwooferille ei kannata ohjata yli 80-100 hertsin taajuudella soivia ääniä, sillä nämä alkavat jo paikantua subwooferiin. Subbarin ei ole tarkoitus kuulua omana äänilähteenään, vaan tavoite on että pääkaiuttimet vain tuntuvat toistavan alemmas. Bassojen sovitus on silloin onnistunut, kun subwooferiin ei kiinnitä oikeastaan mitään huomiota.

Subbareiden koot vaihtelevat viinitonkasta arkkupakastimeen.

Subbareiden koot vaihtelevat viinitonkasta arkkupakastimeen.

Laadukas bassotoisto on helpompi saavuttaa, jos subbarin ei tarvitse olla aivan pikkuruinen. Suurempi kotelotilavuus mahdollistaa alemmas ulottuvan toiston ja suuremman herkkyyden eli subbari antaa samalla signaalilla enemmän ääntä. Subwooferin muodolla ei sinällään ole erityisemmin väliä, kunhan sille saadaan sopiva kotelotilavuus. Subbarin kaiutinelementti voidaan suunnata alaspäin, jolloin bassomurkula helpompi hävittää näkyvistä. Uploud Audiolla ei ole vielä tällä hetkellä omaa subwooferia, mutta sellainen on tekeillä. Suosittelemme UA1:n kanssa käytettäväksi nopeita tiukkasoundisia subbareita, joissa on suljettu kotelo ja laadukas vahvistin. UA1 on erittäin napakkasoundinen kaiutin, jota pilaamaan ei kannata ottaa laahaavaa bassomurisijaa.

 

6. Keskikaiutin on puhujanpönttö

Meiltä kysytään usein tarvitaanko kotiteatteriin aina keskikaiutinta. Se ei ole täysin välttämätön, mutta suuri osa elokuvien dialogista tulee keskikaiuttimesta. Ilman keskikaiutinta keskelle miksattu ääni toistetaan vasemmasta ja oikeasta kaiuttimesta; tätä kutsutaan alasmiksaukseksi (downmix). Ääni tuntuu tällöin tulevan edelleen kaiuttimien välistä, mutta illuusio tästä “haamukaiuttimesta” eli “phantomista” haihtuu nopeasti kun mennään sivulle keskilinjalta. Keskikaiuttimen lisääminen settiin laajentaa parhaan äänen aluetta eli sweetspottia silloin, kun sohvalla on vieretysten useampia elokuvasta nauttijoita: äänikuva siis jäsentyy oikein isommalle alueelle.

Keskikaiuttimen sijoittelu on usein haastavaa. Ideaali sijoittelu on täsmälleen kuvan keskellä, suoraan kuuntelijoita kohti suunnattuna. Tämä on kuitenkin normaalissa olohuoneessa aniharvoin mahdollista, sillä tämä järjestely vaatii ääntä läpipäästävän valkokankaan ja videotykin. Telkkarin kanssa keskikaiutin joudutaan sijoittamaan joko kuvan ylä- tai alapuolella, koska ohutkin taulu-TV läpäisee ääntä varsin huonosti. Kuvaruudun seinälle ripustaminen helpottaa keskikaiuttimen sijoittamista. Tällöin kaiutinta ei jouduta tunkemaan TV-tason sisälle, vaan sen voi asettaa joko tason päälle tai kiinnittää seinään telkkarin alapuolelle. Myös kuvaruudun yläpuolelle sijoittaminen on mahdollista, mutta se usein näyttää hieman hassulta mikäli kaikki etukaiuttimet eivät ole kuvan yläpuolella.

Perinteisen keskikaiuttimen ääni tulee kolmesta eri kohdasta, UA1:n yhdestä.

 

Uploud Audio UA1 on monellakin tapaa erittäin hyvä valinta keskikaiuttimeksi. Perinteisesti keskikaiuttimissa diskantti on sijoitettu kahden bassoelementin väliin, mikä ei ole akustisesti erityisen toimiva malli, koska se aiheuttaa vaakasuunnassa epätasaisen soundin. Tätä taajuusvasteen epätasaisuutta kutsutaan liuskoittumiseksi tai vielä hienommin ilmaistuna kampasuodinilmiöksi. UA1 säteilee ääntä sivusuunnassa tasaisesti ja laajalle alueelle, sillä siinä diskantti on yhden bassoelementin keskellä. Uploud Audioita käytettäessä keskikaiutin on täysin identtinen kotiteatterin muiden kaiuttimien kanssa, mikä tuottaa kaikkein yhtenäisimmän kuuloisen kokonaisuuden. Tasopinnalle sijoitettuna UA1:n yläviistoon osoittava diskantti suuntaa myös korkeat äänet kuuleviin korviin, ei polven korkeudelle kuten tyypilliset laatikkomaiset keskikaiuttimet tekevät.

 

7. Kotiteatterissa huonekorjaus ei tarkoita remonttireiskailua

Huoneakustiikka on suurin yksittäinen ääntä sotkeva tekijä, mutta onneksi virheitä voidaan fyysisen akustoinnin lisäksi korjata myös äänellä itselläänkin. Kun signaalia muokataan digitaalisesti sopimaan paremmin huoneen akustiikkaan, puhutaan sähköisestä huonekorjauksesta. Huonekorjauksessa tilan vaikutus järjestelmän soundiin mitataan testiäänellä, jonka vahvistin sekä tuottaa että vastaanottaa kuuntelupaikalle sijoitetulla mittamikrofonilla. Huoneen tuottamat virheet näkyvät mitatusta taajuusvasteesta piirretyssä kuvaajassa kumpareina ja kuoppina. Useimpien huonekorjainten käyttäminen noudattelee samaa kaavaa: kaikkien kaiuttimien ja subwooferin toistosta tehdään 3-10 mittausta, joiden välillä mikrofonia siirrellään eri puolille kuuntelualuetta.  Mittausten perusteella lasketaan toistetun äänen keskiarvo. Keskiarvon pohjalta järjestelmä laskee automaattisesti vaadittavat kompensoinnit vastekäppyrän hyppyreille ja montuille. Huonekorjattu ääni on oikein tehtynä merkittävästi miellyttävämmän kuuloinen kuin “raaka” soundi.

Mitattu taajuusvaste ilmaisee kaiuttimen tuottaman äänenvoimakkuuden eri taajuuksilla. Hyvänkin kaiuttimen soundi voi olla melkoista vuoristorataa ilman huonekorjausta.

Nykyaikaiset AV-vahvistimet sisältävät jo varsin kehittynyttä signaalinkäsittelyä ja huonekorjaimien laatu paranee tasaisesti. Niillä kannattaa pyrkiä korjaamaan erityisesti basso-alueen virheitä. Bassoja sotkevat huonemoodit pilaavat ääntä eniten ja ovat vaikeimmin akustoitavissa pois, mutta vastaavasti ne ovat helpoiten korjattavissa sähköisesti. Ylikorostunut basso voi peittää keskiäänien nyansseja ja tehdä soundista rasittavan kuuloisen ja kumisevan. Ylemmillä taajuuksilla huonekorjauksella kannattaa tehdä lähinnä laaja-alaisia taajuusbalanssin tasoitteluja, ei tiettyyn paikkaan kohdennettuja täsmäkorjauksia.

Kotiteatterilaitteiden parhaat huonekorjaimet ovat tällä hetkellä Anthemin laitteissa, jotka valtavirrasta poiketen hyödyntävät ulkoisen tietokoneen huomattavasti suurempaa laskutehoa numeroiden murskaamiseen. Ja tämä kuuluu äänenlaadussa. Myös Audysseyn algoritmien uusimmat versiot tuottavat kuultavan parannuksen ääneen, mutta vaativat useimmiten hienosäätöä laitteen automaattisesti tekemiin säätöihin. Stereolaitteissa huonekorjainten eliittiä edustavat mm. Lyngdorfin ja kotimaisen DSPeakerin laitteet. Uploud Audio toimii Anthemin ja Lyngdorfin valtuutettuna jälleenmyyjänä.

 

8. Montako kaiutinta on tarpeeksi?

Kotiteatterissa enemmän on pääsääntöisesti enemmän, mutta järjestelmä kannattaa aina mitoittaa huoneen ehdoilla. Sisustuksellisia arvoja unohtamatta. Kaiuttimia lisäämällä saadaan parannettua elokuvien tilavaikutelmaa ja äänikentän ympäröivyyden tuntua. Useampia kaiuttimia käyttämällä ääniä joudutaan ei jouduta alasmiksaamaan niin paljoa “haamukaiuttimiin”. Ilmiö on osittain sama kuin keskikaiuttimen kanssa: yhdelle kuuntelijalle viisi kaiutinta voi riittää tuottamaan erittäin upean immersion, mutta sweetspotin ulkopuolella ääni paikallistuu liikaa kaiuttimiin. Jos tilaan ei saada esimerkiksi takasurroundeja sijoitettua kunnolla, ei niiden lisäämisestä saa kaikkea iloa irti. Huonosti sijoitettuja lisäkaiuttimia paremman vastineen rahoilla saat sijoittamalla ne esimerkiksi lisäsubbariin, akustointiin tai laadukkaampaan AV-vahvistimeen.

Uusin villitys kotiteatterissa on tuoda järjestelmään myös korkeussuuntaista ulottuvuutta. Kattoon sijoitettavat kaiuttimet tekevät tilantunnusta entistäkin vahvemman. Dolby Atmos ja Auro 3D tarjoavat molemmat ylhäältä tulevan “voice of god” äänen, Auro 3D myös yläviistosta tulevan korkeussuuntaisen “välitason”. Uusille ääniformaateille on aina aluksi varsin niukasti niitä täydellisesti materiaalia, mutta onneksi vahvistimet osaavat myös ylösmiksata materiaalia lisäkaiuttimiin. Kannattaa muistaa että elokuvien lisäksi myös tietokone- ja konsolipelit pystyvät hyödyntämään surround-ääntä, joka imaisee pelaajan toimintaan mukaan aivan eri tavalla.

 

9. Kuinka UA1-kaiuttimet kannattaa sijoittaa kotiteatterissa?

 
Klassinen 5-kanavainen asettelu

* Pääkaiuttimet ripustetaan suunnilleen istuvan henkilön korvan korkeudella. Korkeuden tulisi olla melko lähellä kuvan keskilinjaa korkeussuunnassa.

* Keskikaiutin suunnataan osoittamaan yläviistoon, jotta lattiaheijastus vähenee ja korkeatkin äänet kuuluvat oikein.

* Surroundit aavistuksen kuuntelupaikan takapuolella ja sijoiteltuna reilusti korvan tason yläpuolelle. Vieressä istujan pää ei saisi blokata surroundien ääntä.

Klassikkomuodostelma viidellä kaiuttimella.

Tuumasta toimeen

Uploud Audio tukee sinua kotiteatterin tai kodin äänentoistojärjestelmän toteuttamisen kaikissa vaiheissa. Pistä viesti Lassille sähköpostiin (lassi@uploudaudio.com) tai soita 040 545 2706 ja laitetaan homma käyntiin.

Alkuun pääset myös lähettämällä projektin tiedot ja muutaman kuvan tästä tai pyytämällä Uploud Audio UA1-kaiuttimet kotitestiin.

Palveluumme kuuluu

* Tilan kartoittaminen: tutkimme valokuvien / pohjapiirroksen / paikanpäällä tehtävän katselmuksen perusteella otolliset paikat kaiuttimille, valkokankaalle ja videotykille tai telkkarille.

* Juuri niiden oikeiden oheislaitteiden valkkaaminen settiisi: budjetti pitää ja laitteiden ominaisuudet vastaavat tarpeitasi.

* Systeemin toimitus ja asennus: kiinnitämme kajarit ja vedämme johdot siististi puolestasi.

* Järjestelmän kalibrointi: ajamme AV-viritinvahvistimien huonekorjaimet puolestasi, hienosäädämme soundin ja tarkistamme asetukset.

* Neuvonta ja käyttöönottokoulutus: asennuksen jälkeen käymme yhdessä läpi laitteiden perusasiat. Autamme mielellämme myöhemminkin, jos sormi menee suuhun laitteiden kanssa puuhatessa.

* Muista, että nämä vinkit ovat ohjeellisia ja kertovat kotiteatterin suunnittelussa huomioon otettavista perusasioista. Emme  seuraa niitä orjallisesti vaan sovellamme sinun tilasi ja budjettisi mukaan.

Dept_paardit

Nämäkin konttiaukion tyypit kannustavat hoitamaan kotiteatteriproggiksen kunnialla finaaliin.

Tuukka Kingelin on Uploud Audion pääsuunnittelija, teollinen muotoilija ja yksi perustajista.